Vision by AOR

Periferian renessanssi

Väestö lisääntyy vähenemisen sijaan, maanarvo nousee siellä missä se vielä hetki sitten laski. Kaupungin ja maaseudun rajapintaan syntyy uudenlaisia asuinkeskittymiä, jotka tarjoavat sosiaalisen, omavaraisen ja luonnonläheisen asuinympäristön. Nykyinen hiljaisuus muuttuu huomisen elinvoimaksi.

Periferian renessanssi

Väkiluku kasvaa Suomessa ja muualla Pohjoismaissa, kun suuri osa maailman väestöstä muuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten seurauksena elinkelpoisille seuduille. Maan arvo nousee siellä missä se vielä hetki sitten laski viljelysmaan ja elinvoimaisen luonnon määrän vähetessä globaalisti. Kasvavien kaupunkien lisäksi kaupungin ja maaseudun rajapintaan syntyy uudenlaisia asuinkeskittymiä, jotka tarjoavat sosiaalisen, omavaraisen ja luonnonläheisen asuinympäristön. Nykyinen hiljaisuus maaseudulla muuttuu huomisen elinvoimaksi.

Vuonna 2100 maan arvo Suomen maaseudulla on muuttunut radikaalisti. Rakentamiseen käytettävä pinta-ala minimoidaan, sillä maa varataan ruuan- ja energiantuotantoon sekä luonnon monimuotoisuuden palauttamiseen. Samaan aikaan muuttoliikkeen monipuolistumisen ja ilmastopakolaisuuden yhteisvaikutus on moninkertaistanut väestömäärän aiemmin harvaan asutuilla syrjäseuduilla.

Uudet työllisyysmahdollisuudet ja luonnonläheinen asuminen tekevät maaseudusta halutun asuinpaikan. Ekologisen jälleenrakennuksen myötä paikallisesti tuotetun uusiutuvan energian- ja ruuantuotannon merkitys kasvaa. Ruuantuotannon kannattavuuteen vaikuttaa myös ilmaston lämpenemisen seurauksena Suomessa parantuvat viljelyolosuhteet. Maaseudulla omavaraistuminen merkitsee kasvavaa työvoiman tarvetta energian- ja ruuantuotannon parissa.

Myös hiilen sitomisella metsiin ja maaperään, luonnon monimuotoisuuden ennallistamisella sekä lähi- ja maaseutumatkailulla on työllistävää vaikutusta. Yhä useammalla alalla asuinpaikan valintaa ei enää määrittele työpaikan fyysinen sijainti. Kun tähän yhdistetään kaupunkien kulutuskulttuurille perustuvan palvelutarjonnan arvonmenetys, maaseudun luontoarvot sekä pienyhteisöjen tarjoama tuki ja turva korostuvat asuinpaikan valinnassa.

Maan arvonnousun, kasvavan väestömäärän ja kestävän rakentamisen asettamat vaatimukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten maaseudulla asutaan vuonna 2100. AOR Arkkitehtien visio asettaa muutoksen keskiöön nykyään unohdetun periferian ja esittelee tulevaisuuden asumismuotoja, joissa yhdistyy luontoa säästävä ja yhteisöllinen asuminen. Näyttelyn videot havainnollistavat syrjäseutujen kehityksessä tapahtuvaa muutosta tulevaisuuden maaseutumaiseen asumiseen soveltuvien rakennustypologioiden kautta. Samalla ne esittelevät käännettä kohti ekologisempaa arkkitehtuuria ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa.

AOR

AOR Arkkitehdit on 2015 perustettu 15 hengen helsinkiläinen arkkitehtitoimisto, jonka osaamisen ytimessä on rakentamisen sovittaminen vaativiin ympäristöihin, herkkään tai luonnontilaiseen kohteeseen, haastavaan maisemaan tai tiiviiseen kaupunkitilaan. AOR Arkkitehdeille on myönnetty Arkkitehtuurin valtionpalkinto 2021 ja Pietilä-palkinto 2018.

Toimiston töitä on palkittu lukuisissa arkkitehtuurikilpailuissa. Tampereen taidemuseon laajennus, Jätkäsaaren peruskoulu, Tuusulan monitoimitalo, Karhulan koulukeskus, Kottby grundskola, Jyväskylän Hannikaisenkadun asuinkerrostalo ja Marian sairaala-alueen kehitys perustuvat voittaneisiin kilpailuehdotuksiin.

...

Muut visiot

... ...

Asunto elämäntavan mukaan

Elämäntyylit, -tilanteet, perheet ja asuntokunnat moninaistuvat. Tulevaisuudessa asumisen ratkaisuja kohdennetaan keskivertoihmisen sijaan erilaisille elämäntavoille. Diversiteetin ja muuntojoustavuuden lisääntyminen asuntokannassa tekee kaupungista resilientin, ihmisiä palvelevan ja yhteisöllisen.

... ...

Resepti hyvään asumiseen

Millainen asuminen tuottaa asukkailleen hyvinvointia, vähentää yksinäisyyttä ja mahdollistaa mielekkään sosiaalisen vuorovaikutuksen, kuitenkin tehden sen ympäristön kantokyvyn ehdoilla. Resepti listaa hyvään tulevaisuuden asumiseen vaadittavat eri ainesosat.

... ...

Seuraava rakentamislaki 

Vuonna 2100 rakennuksia ei voi enää purkaa. Talojen panttimaksut ohjaavat materiaalivirtoja. Rakennusten uutta käyttöä mahdollistavat urbaanit jokamiehenoikeudet sekä dynaamiset kaavajärjestelmät. Laatu ja lisäarvo syntyvät paikallisista ratkaisuista.
JADA Arkkitehtien visiossa on laadittu tulevaisuuden lakikirjaan kymmenen rakentamista ja ympäristöä määrittävää radikaalia pykälää, joilla yhteiskunnan materiaaliset resurssit ja sosiaalinen pääoma saadaan tukemaan toisiaan.

... ...

Paikallinen tulevaisuus

Vuonna 2100 politiikan, talouden ja ympäristön tilan muutokset sekä teknologian kehitys ovat johtaneet siihen, että monet elämän perusedellytykset ovat kääntyneet globaalista alueelliseksi tai paikalliseksi. Kiertotalouden rooli on kasvanut hallitsevaksi. Tulevaisuuden kiertotaloudessa kulutus perustuu palveluihin, joiden avulla jaetaan, vuokrataan ja kierrätetään hyödykkeitä ja materiaaleja. Jätteestä syntyy uutta hyödynnettävää materiaalia, joka kiertää loputtomasti käytössä.

... ...

Ikuinen kierto

Jätettä ei enää ole olemassa. Esineet ovat osa eläviä järjestelmiä, jotka muuntavat elinympäristöämme ja sen materiaaleja päättymättömissä sykleissä. Bakteerit ja muut muuntautumiskykyiset organismit kehystävät arjen ympäristön.