Vision by Avarrus

Paikallinen tulevaisuus

Politiikan, talouden ja teknologian kehitys, sekä ympäristön tilan muutokset ovat johtaneet siihen, että monet elämän perusedellytykset ovat kääntyneet globaalista alueelliseksi tai paikalliseksi. Luonto on sulautunut osaksi urbaania lähiympäristöä, joka tukee tulevaisuuden elämänmuotoa.

Kiertotalous on muuttanut käsitystämme materiaalista ja tuotannosta. Tulevaisuuden elämänmuoto perustuu kierrätettäviin, lähellä tuotettuihin hyödykkeisiin ja elämyksiin. Luonto on sulautunut osaksi urbaania lähiympäristöä, joka tukee tulevaisuuden elämänmuotoa. Rakennetun ja luonnollisen ympäristön raja hämärtyy.

Johdanto

Kaupungistuminen on tiivistänyt asumista kaupunkikeskittymiin ja niiden lähialueille. Ympäristön ekologinen palautuminen luonnontilaan on alkanut tyhjenevällä maaseudulla, ja resurssien ylikulutus on jäänyt menneisyyteen kiertotalouden yleistyttyä. Hidas deglobalisaatio on vähentänyt kansainvälistä tuontia ja vientiä, ja elämisen käytännön edellytykset, kuten ruoka, energia, kulutustavarat ja päivittäiset hyödykkeet, ovat siirtyneet lähemmäksi kotia. Niitä tuotetaan asunnoissa, pihoilla, naapurustossa tai kotipaikkakunnalla. Materiaali kiertää paikallisesti jätteestä takaisin käyttöön. Useimmat arjen esineet ja asiat ovat yhteiskäyttöisiä, ja erilaiset palvelut tarjoavat ja kierrättävät niitä.

“Vertikaalisessa puutarhassa kasvatetuista vihanneksista ja bioreaktorissa tuotetusta proteiinista valmistettu ateria saapuu tilauksesta dronen kyydillä parvekkeelle. Asunto on vuokrattu palvelulta, joka tarjoaa asumista joustavasti. Sisustuksen sai valita vapaana olevista kalusteista ja tarjolla oli vastikään uudelleentulostettuja design-huonekaluja tai kollaasityylisiä, erilaisista kierrätyspalasista koottuja kalusteteoksia. Perintöantiikkijakkarat sai kuitenkin muuttorobotilla mukana uuteen kotiin.”

Kaupungit ovat kehittymässä muistuttamaan eläviä organismeja. Kiertotalous, luontoyhteys ja biopohjaisten materiaalien käyttö on hämärtänyt luonnon ja rakennetun ympäristön rajaa. Ihminen elää osana luontoa samalla suojellen sen monimuotoisuutta. Rakennettu ympäristö alkaa hahmottua osana kokonaisuutta, jossa rakennukset ovat ympäristön ekosysteemiin kuuluvia organismeja.

Vehreämpien kaupunkien kehitys lähti ilmastosopeutumista edistävien, sadevesiä keräävien vesialtaiden ja viheralueiden lisäämisestä kaupunkitilaan. Biofiiliset tilat toivat kasveja sisälle ja kaupunkiin, mikä vaikutti myönteisesti ihmisten hyvinvointiin. Tuotteita alettiin valmistaa biopohjaisista materiaaleista. Teknologian ja bioteknologian kehittyessä niihin lisättiin älykkäitä ominaisuuksia. Kaikkia luonnonympäristöjä ei kyetty säästämään ilmastonmuutokselta, mutta luontoa lähdettiin sulauttamaan kaupunkitilaan. Eläinten ja kasvien luonnollinen resilienssi inspiroi ihmisiä sopeutumisessa ympäristöön. Hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyi ja luonnon palautumisen kausi pääsi alkamaan.

“Asunto on jo vähän vanhempi, 3D-tulostettu geenimuunnellusta selluloosamassasta joskus 2070-luvulla, mutta talojen rakenteet sisältävät nykyään niiden vaurioita korjaavia mikrobeja ja ovat niin pitkäikäisiä, ettei tämäkään joudu elementtikierrätykseen pitkään aikaan. Pienemmät mukavuuksia lisäävät päivitykset ovat yleensä mahdollisia ja aurinkoenergiaa keräävä parveke-elementti tuli napsautettua julkisivuun kiinni. Uusia biotaloja voidaan nykyään ohjelmoida kasvamaan vanhan rakennuksen päälle, kun ne ovat niin kevyitä. Ylimmässä kerroksessa olisi ollut pari sellaista vapaana. Niissä kantavat kalkkirakenteet kasvavat vähän kuin eliön tukiranka, informaatio kulkee sienirihmastossa seiniä pitkin ja itse seinät ovat vettä hylkivää ja eristävää materiaalia, jonka tuotantogeeniin on otettu mallia vesieläimiltä.”

Kommunikaatio, viihde ja työelämä ovat kansainvälisempiä kuin koskaan aiemmin virtuaalitodellisuuksien ja metaversumin kehittymisen myötä. Useiden ammattien automatisaation ansiosta työaika on vähentynyt, ja aikaa kulutetaan enemmän virtuaalisesti viihtyen tai hyvinvointipalveluiden parissa.

“Kulutuskulttuurista muistuttavat kauppakeskukset ja kaupunkikeskustojen kivijalat ovat muovautuneet mielenkiintoiseksi kollaasiksi erilaisia palveluita. Entisistä kauppaliikkeistä löytyy julkisia virtuaalipodeja, joissa joku tietotyöläinen on vaihtanut maisemaa kodin etäpisteeltä ihmisten ilmoille ja kirjautunut biometrisesti oman toimistonsa virtuaalitodellisuuteen. Yhdessä virtuaalipodissa opiskelija kuuntelee yliopistonsa etäluentoa nauttien labrakahvia. Monet ovat jo siirtyneet podeissa töistä vapaa-ajalle erilaisten virtuaalielämysten pariin ystävien tai perheenjäsenten reaaliseurassa. Virtuaalitodellisuudessa voi unohtaa todellisuuden rajoitteet ja vaikka lennellä vuoristossa tai harrastaa extreme-urheilua. Läsnäoloviihdettä tarjoavat moniaistilliset elämyspalvelut ovat nousseet yhtä suosituiksi. Niissä rentoudutaan, meditoidaan ja keskitytään hetkessä elämiseen. Löytyypä sellainenkin putiikki, joka on keksinyt yhdistellä virtuaalimaiseman klassiseen ravintolaan.”

Ympäristö

Ympäristö muuttuu ilmastonmuutoksen myötä, kun kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi, ja kasvi- ja eläinlajit löytävät uusia elinympäristöjä niille uusilta alueilta. Luonnon monimuotoisuuden ollessa uhattuna ekologiseen kestävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Ympäristön käyttöä resurssina vähennetään kiertotalouden keinoin, jotta luonnolliselle lajistolle jäisi elintilaa. Ympäristön virkistyskäyttö kasvaa edistäen ihmisten hyvinvointia.

Sään ääri-ilmiöt kuten helleaallot, rankkasateet ja tulvat yleistyvät niille alttiilla alueilla ilmastonmuutoksen myötä. Kaupunkialueiden resilienssiä kasvatetaan aktiivisesti, kun kaupunkien kuumeneminen ja lämpösaarekeilmiö kiinnittävät huomiota rakennusten ja kaupunkien viilentämiseen. Uusia alueita rakennetaan harvenevissa määrin ranta- ja tulva-alueille. Ne varataan tulvavesien viivytysalueiksi, sekä kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Sadevesien viivyttäminen viherrakentein ja vesialtain luo vehreyttä kaupunkeihin, ja vähentää lämpösaarekeilmiötä. Keväiset kuivuusjaksot ja helleaallot ohjaavat sadeveden hyödyntämiseen paikallisesti kaupungeissa.

Vuonna 2100 lajistoltaan monipuoliset metsät ja puistot ovat sulautuneet osaksi kaupunkiympäristöä. Kaupungin ja luonnon raja on hämärtynyt. Katoavat perinneympäristöt kuten niityt ovat muodostuneet osaksi kaupunkikuvaa. Ekologinen kestävyys huomioidaan kaupunkien maisemoinnissa. Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia on vaimennettu vedenpinnan nousua säätelevillä puskurisaarekkeilla ja hulevesiä viivyttävillä kaupunkialtailla, jotka sopeutuvat sademäärään muodostaen vesielementtejä kaupunkitilaan.

Biofiilinen suunnittelu on lisännyt ihmisten hyvinvointia kaupungeissa. Ihmisten ottaessa elintilaa luonnonvaraiselta ympäristöltä luonto on sulautunut osaksi kaupunkia ja kaupunki osaksi luontoa. Kaupunkien suunnittelussa huomioidaan myös ympäristön muut kuin ihmisasukkaat. Urbaaneista ympäristöistä löytyy vesiaiheita, monipuolisia kasvillisuusalueita, varjoa, rauhaa ja elintilaa eläinten, kasvien ja hyönteisten käyttöön.

Sadevesien viivyttäminen ja viherrakentamisen suosio on johtanut vehreämpiin kaupunkiympäristöihin ja edelleen sadevesien ohjaamiseen asukkaiden käyttöön. Rakennusten vesihuollon painopiste on siirtynyt kunnallisesta paikallisemmaksi ja moni viljelee kotonaan tai pihapiirissään hyötykasveja. Lisääntynyttä vedenkulutusta on korvattu ottamalla sadevesiä talteen korttelikohtaisesti. Veden puhdistaminen ja hyödyntäminen jatkavat ilmastosopeutumisen luonnollista kehitystä. Rankkasateiden tuoma vesi nähdään resurssina, ja sadeveden puhdistaminen uudelleenkäyttöä varten korttelikohtaisesti on normalisoitunut osaksi arkea. Veden läsnäolo ja käsittely kaupunkiympäristössä on arkipäiväistynyt, kun sitä ei enää johdeta pois urbaaneilta alueilta.

Materiaalit

Globaali markkinatalouden epävakaus kasvaa ilmastonmuutoksen myötä ja ongelmat monimutkaisissa kansainvälisissä tuotantoketjuissa korostavat paikallisen tuotannon merkitystä ja edistävät lopputuotteiden yksinkertaistamista. Materiaalien tuonti ulkomailta vähenee, kun kuljetuksen aiheuttamia päästöjä vältetään ja huoltovarmuutta edistetään. Samalla paikallisen kierrätysmateriaalin määrä uusissa tuotteissa kasvaa. Materiaalin kiertäessä sitä ei tarvitse enää louhia maaperästä, mikä mahdollistaa paikallisen tuotannon ja suojelee luonnonmukaista ympäristöä. Sähköistymistä edistäneet kaivosalueet siirtyvät virkistys- ja elämyskäyttöön.

Vuonna 2100 kiertotalousajattelu on edistänyt resurssien käytön tehokkuutta. Alkutuotannossa huolehditaan sekä ihmisten että luonnon elinvoimaisuudesta. Jätteet eivät ole enää jätettä vaan raaka-ainetta. Materiaalit kulkevat elinkaaren sijaan kehässä palautuen aina uudestaan käyttöön. Alkutuotannon materiaalihävikki minimoidaan, sivuvirrat hyödynnetään. Rakentamisessa esivalmisteisuus ja tietokoneavusteisuus minimoivat hävikin määrää komponenttien valmistuksessa. Uusia tuotteita ja rakenteita tulostetaankin usein suoraan asiakkaan tarpeeseen tilauksesta. Materiaalin ja tavaroiden prosessoinnissa kasvatetaan tuotteen arvoa tai pyritään pitämään se samana, jotta tuotteen ja sen sisältämien materiaalien arvo säilyisi kierrossa. Näin elinkaarien välillä vähennetään myös energiankulutusta.

Toimivan kiertotalouden ansiosta uusiutuvia luonnonmateriaaleja kuten puuta hyödynnetään aiempaa vähemmän ja useammin kierrätystuotteena. Keskittyneen maankäytön myötä monet aiemmin maa- ja metsätalouskäytössä olleet maa-alueet kaupunkien ulkopuolella on voitu rauhoittaa joko virkistysalueiksi tai täysin ihmisten toiminnalta. Suomessa on jälleen satojen neliökilometrien laajuudelta puustoltaan yli satavuotiaita metsiä, jotka kehittyvät luonnoltaan ja lajistoltaan ikimetsiksi.

Kaupungit ja rakentaminen

Kansainvälinen muuttoliike, kuten ilmastopakolaisuus, tasapainottaa väestön ikääntymistä kaupungistumisen jatkuessa ja kaupunkialueet kehittyvät. Väestö keskittyy etelään, kaupunkeihin ja esikaupunkeihin sekä palveluiden lähelle tai elämyksellisiin sijainteihin. Asuinpaikka valitaan yhä useammin sukulaisten ja ystävien läheltä kuin työ- tai opiskelupaikan perusteella. Paikkasidonnaisuus vähenee etätyön suosion kasvaessa, ja monipaikkainen kausiasuminen ja luonnonläheisempi elämä nousevat trendeiksi. Kaupunkikeskittymien lähialueet metsineen, kansallispuistoineen ja ulkoilualueineen ja viihtyisä asuminen houkuttelevat etätyöläisiä vastavoimana kaupungistumiselle. Kaupungit vastaavat trendiin suunnittelemalla uusista alueista entistä vehreämpiä. Kaupungistuminen, ruuantuotannon osittainen siirtyminen kaupunkeihin ja vaatimus kasvipeitteisen maa-alueen säilyttämisestä ja viheralueista johtaa tonttitehokkuuksien huomattavaan kasvamiseen. Kaavoituksella ei enää säädellä rakennusten ulkonäköä, vaan varmistetaan riittävä viheralueiden ja kasvillisuuden määrä ja asumisen terveellisyys ja turvallisuus.

Vuonna 2100 kaupunkikuva on muuttunut huomattavasti. Viherrakentaminen on yleistynyt ilmastosopeutumisen myötä. Kevyen liikenteen väylät ja kasvillisuus hallitsevat rakennettuja alueita. Luonnon ja virkistysalueiden arvostus on lisääntynyt vastauksena kaupungistumiselle ja urbaanille tilalle. Luonto ja rakennettu ympäristö nähdään yhtenä isona organismina.

Ihmiset ovat vapautuneet ja inspiroituneet asumaan omalla tyylillään. Minikodit, liikkuvat kodit, nomadielämä ja monipaikkaisuus sekä maalle tai luonnon läheisyyteen muuttaminen kausittain ovat yleistyneet. Yhteisöllinen asuminen ja yhteiskäyttöiset tilat asuinalueilla lähentävät virtuaalisissa ympäristöissä aikaansa viettäviä ihmisiä kaupungeissa. Harvaan asutuilla alueilla tiloja, hyödykkeitä ja resursseja yhteiskäytetään, jaetaan ja kierrätetään.

Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon alueelliset resurssit ja jo rakennettu ympäristö. Rakennuksia hyödynnetään, kierrätetään ja muovataan aktiivisesti, ja niihin päivitetään uusia elementtejä ja älymateriaaleja. Rakennetun ympäristön koko tuleva elinkaari, paikallisesti saatavilla oleva rakennusmateriaali ja energiaomavaraisuus huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Näin luodaan ympäristöä kunnioittavaa ja tarpeeseen rakennettua arkkitehtuuria.

Rakentaminen on korkeaa mutta kaupunkikuvallisesti vaihtelevaa: rakentaminen on suuntautunut monin paikoin paitsi ylöspäin, myös alaspäin. Maan alle rakennettaessa tontilta louhittuja materiaaleja hyödynnetään rakentamisessa, ja älykkäät materiaalit mahdollistavat luonnonvaloa erinomaisesti jäljittelevät olosuhteet myös maanalaisissa tiloissa. Automaattisten ajoneuvojen ja kuljetuslennokkien säilytys ja varastointi tapahtuu korkeissa, täysin automatisoiduissa laitoksissa, joiden ulkopinnat ovat viljelykäytössä.

Rakennusten tiloja ei enää eritellä samaan tapaan kuin vuosituhannen vaihteessa, vaan erilaiset tilat soveltuvat moniin käyttötarkoituksiin. Tiloja käytetään tehokkaasti, yhteisöllisesti ja joustavasti, jotta luonnolle jää tilaa urbaanissa ympäristössä. Hotellit, asunnot ja työpaikat sulautuvat yhteen, kun työ liikkuu älylaitteen mukana ja asumista tarjotaan joustavana palveluna. Asuinkortteleista löytyy yhteistiloja, joissa viljellään hyötykasveja ja kokoonnutaan syömään tai oleskelemaan yhdessä. Kotiinkuljetusten aikakaudella ruokakaupat ovat varastoja, viljelmiä ja proteiinin tuotantolaitoksia. Liikkeet ovat galleriamaisia näyttelytiloja, antiikki- ja vintage-liikkeitä sekä kirpputoreja. Kaupankäynnin ja toimistotyön siirryttyä verkkoon selkeillä kaupunkikeskustoilla ei ole enää samanlaista merkitystä, vaan asuinalueilta löytyy julkisempia aukioita ja tiloja. Lähellä asuntoja on yhä enemmän vapaa-ajan viettämiseen sopivia toimintoja, kuten harrastuspaikkoja ja elämystiloja.

Kiertotalous on osa rakennusalaa ja näkyy kierrätys- ja hävikkimateriaalien hyödyntämisellä uudistuotteissa ja uusiutuvan ja biohajoavan rakennusmateriaalin käytöllä. Erityisesti rakennusten lyhytikäisissä osissa, kuten sisustus- ja kiintokalustetuotteissa, käytetään esimerkiksi selluloosapohjaisia materiaaleja, joita 3D-tulostetaan elinkaaren jälkeen aina uudelleen seuraavaan käyttöön sopivaksi. Massiivirakenteiden ja yksiaineisten materiaalien suosio on noussut niiden pitkäikäisyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyytensä ansiosta. Purettujen rakennusten elementit siirretään elementtivarastoon odottamaan uudelleenkäyttöä seuraavassa rakennuksessa, ja kierrätettyjen elementtien käyttö sellaisenaan uudiskohteissa näkyy kaupunkitilassa. Tekoälypohjaiset järjestelmät ehdottavat puretuille tai purettavaksi aiotuille elementeille uusia käyttökohteita lähistöltä.

Rakennusten estetiikka ja materiaalien luonnonmukainen ilme heijastelee yhteiskunnan arvoja. Korjaaminen näkyy vallitsevissa trendeissä, joita ilmentää ”tilkkutäkki”-tyyli, yksilöllisyys ja patinoituneisuus. Katoava ilmiö sen sijaan on puhtoisen uusi ja kiiltävä estetiikka, sillä se muistuttaa ilmastonmuutokseen johtaneesta kuluttamisesta.

Biomateriaalit ja älykkäät materiaalit kehittyvät ja yleistyvät. Perinteisiä rakennusmateriaaleja on ensin korvattu niitä muistuttavilla luonnonmukaisilla versioilla, kuten sementittömällä luonnonbetonilla ja bakteerien valmistamalla kalkkiasfaltilla. 2100-luvulla rakennuksia voidaan jo tulostaa biomateriaaleista tai kasvattaa rakennusosia työmaalla sienirihmastosta. Uudet älykkäät rakennukset aistivat muutokset vuodenajoissa, sääolosuhteissa ja vuorokauden vaihtelussa. Ne optimoivat sisäolosuhteet, kuten sisäilman, lämpötilan ja valaistuksen, asukkaalle sopiviksi ja terveyttä edistäviksi.

Älykkäät laitteet ja automatiikka löytyvät yhä useamman asunnon varustelusta. Kodinkoneet ja tarvikkeet, kuten hanat, suihkut, keittiön laitteet ja viihde-elektroniikka, ovat sulautuneet osaksi taloa ja toimivat ääniohjauksella tai liiketunnistimilla. Ovet ja älylaitteiden lukitus aukeavat biometrisesti, esimerkiksi kasvojentunnistuksella. Sisäilman kosteus optimoituu viherhuoneessa kasveille suotuisaksi vuodenaikojen mukaan, ja lemmikit saavat ruokansa automaattisesti.

Talotekniikan osat voidaan irrottaa, korjata tai vaihtaa ilman isoja remontteja tai häiriöitä asukkaalle. Uusia älymateriaaleja on kehitetty hyödynnettäväksi rakennusosissa, joissa ne vaurion sattuessa korjaavat itse itsensä mikrobien avulla. Rakennuksen elinkaaren lopulla materiaalit palautetaan kiertoon hajottamalla ne hyödynnettävään muotoon bioteknologian keinoin.

Uusimmat rakennukset muistuttavat lähes itsenäisiä organismeja, jotka ovat syntyneet lähiympäristön materiaaleista. Rakennukset sekä kasvavat että korjaantuvat ohjelmoituina, kuin itsestään. Informaatio ympäristön, rakenteiden ja käyttäjien muutoksista kulkee tehokkaasti rihmastoja pitkin rakennuksessa, joka vastaavasti mukautuu uuteen tilanteeseen. Uudet rakennukset tuottavat energiansa omavaraisesti ja hajoavat elinkaarensa päätteeksi helposti hyödynnettäviksi yhdisteiksi entsyymien ja hajottajabakteerien avulla.

Energia

Energiantuotannossa siirrytään fossiilittomiin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Aurinko- ja tuulivoima yleistyvät laajasti. Rakennusten energiatehokkuutta kasvatetaan optimoimalla energiankulutusta tietokoneavusteisesti, sekä tehokkaammilla laitteilla ja järjestelmillä. Rakennusten lämmityksessä siirrytään maalämpöön ja lämmityksen tarve vähenee ilmastonmuutoksen nostaessa talvilämpötiloja. Vastavuoroisesti rakennusten jäähdyttämisen tarve korostuu kesäisin. Aurinkovoiman tuotantoa kasvatetaan vastauksena tulevaisuuden viilennystarpeisiin. Rakennusten ulkopintoihin integroidut sähkön tuotantojärjestelmät yleistyvät katoilla, julkisivuissa, sekä parvekkeilla.

Vuonna 2100 infrastruktuuri, alueet ja rakennukset ovat kehittyneet tukemaan uusiutuvia energiamuotoja. Erilaiset pintamateriaalit on valjastettu tuottamaan aurinkosähköä huomaamattomasti ilman näkyvää paneelia. Aurinkopaneelit ovat ohuita kalvoja, joita ei voi paljain silmin havaita parvekelasituksesta tai ikkunoista. Ikkunat säätelevät itse säteilyn läpäisevyyttä optimoidakseen sisätilojen energiankulutusta. Tuulipuistot ovat sulautuneet osaksi haja-asutusalueiden, maaseutujen ja rannikkoalueiden maisemaa. Ylimääräinen aurinko- ja tuulienergia voidaan varastoida vetynä tai lämpönä. Energiapihit rakennukset lämpiävät maalämmöllä ja uusiutuvan energian varastoinnista saadulla hukkalämmöllä. Rakennukset puolestaan viilenevät maakylmällä, ja lisääntyneet hulevedet on valjastettu tasaamaan lämpötilan vaihteluita kaupungeissa. Rakennukset ja kaupungit hyödyntävät passiivisia keinoja, kuten lämpöä varaavia rakenteita lämmönsäätelyyn ja luonnollista varjostusta viilentämiseen.
Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen ohella yhteiskunnan energiaa kuluttavia toimintoja on tehostettu. Tuotteiden kuljetusmatkat on minimoitu ja tarpeellinen matkustaminen tapahtuu puhtailla energiamuodoilla, joita innovoidaan jatkuvasti lisää.

Hyödykkeet

Kiertotalous- ja ympäristöajattelun yleistyessä vuosituhannen vaihteen kulutuskulttuuri hiipuu ja uudet tuotteet ovat yhä useammin osittain tai täysin kierrätysmateriaalia. Tavaroiden laatuun, materiaaliin ja alkuperään kiinnitetään enemmän huomiota ja niitä lainataan, vuokrataan, annetaan eteenpäin, korjataan ja kierrätetään. Kierrätysmateriaalista valmistettujen ja yhä uudelleen muovattujeen tuotteiden yleistyessä siirrytään kohti kiertotaloutta ja materiaalien suljettua kiertoa.

Vuonna 2100 tavaroiden kertakäyttöisyys on vaihtunut kierrätys-, korjaus- ja lainauskulttuuriin. Vaatteet, älylaitteet ja muut käyttötavarat valmistetaan nopeasti uusiutuvista ja täysin kierrätettävistä materiaaleista. Ne suunnitellaan käyttöiän päättyessä purettaviksi osiin tai hajotettaviksi yhdisteiksi prosessointia ja uudelleenkäyttöä varten. Uusia bioteknologian älymateriaali-innovaatioita tehdään jatkuvasti, ja monia tuotteita saa lisätyillä ominaisuuksilla. Vaatteet hylkivät likaa ja vettä, muuttavat tarvittaessa hengittävyyttään tai jopa korjaavat itseään. Hyödykkeet keräävät dataa ympäristöstään ja pystyvät säätelemään toimintojaan kerätyn tiedon mukaan: vaatteet säätelevät lämmöneristävyyttä, ja kahvinkeitin tietää milloin sitä tarvitaan aamulla. Monia kulutustavaroita ja niiden osia voidaan 3D-tulostaa paikallisesti saatavilla olevista raaka-aineista, jotta uutta materiaalia ei tarvitse tuottaa ja kuljettaa. Pieniä kierrättämiseen erikoistuneita palveluja ja tiloja löytyy joka korttelista, ja suurempia hankintoja voi tilata kotiin.

Kulutustavaroiden laatu paranee tulevaisuudessa, kun tavaroiden kuluttamisessa siirrytään tukeutumaan palveluihin. Yhteiskäyttöiset lainatuotteet yleistyvät yksittäisille kuluttajille suoraan markkinoitavien tuotteiden sijaan, mikä nostaa tuotteiden laatuun ja kestävyyteen panostamisen merkittävyyttä. Huonekaluja saa esimerkiksi kalustelainaamoista, jolloin lainattavan tuotteen laatu on etu yritkselle ja kuluttaja voi vaihtaa nojatuolin kyllästyessään.

Kierrätyskulttuuri näkyy myös hyödykkeissä vanhojen antiikki- ja vintagetavaroiden arvostuksena ja vaalimisena, sekä korjauspalveluiden yleistymisenä. Korjauspalvelujen tarjoaminen omille tuotteille on yleistä, ja monet brändit myyvät käytettyjä versioita tuotteistaan. Kuten rakentamisessa, myös tavaroissa, vaatteissa ja sisustuksessa arvostetaan ajan tuomaa patinaa, kuluneisuutta tai paikkauksen ja muokkauksen jälkiä, sekä yksilöllisiä, aikaa kestäneitä harvinaisia esineitä.

Ruoka

Ilmastovyöhykkeiden siirtyessä uudet eksoottiset kasvilajit vaeltavat pohjoisemmaksi, ja eteläisempiä lajeja voidaan viljellä uusilla alueilla. Kaukaa tuodun ravinnon päästöt näkyvät hinnoissa ja maussa ja paikallisuus korostuu. Ekologiset viljelymetodit yleistyvät ja lisäävät yhteisöjen huoltovarmuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Agroekologinen symbioosi, eli yhteistuotanto esimerkiksi maatilan ja biokaasulaitoksen välillä, lisää resurssitehokkuutta ja säästää luonnonvaroja. Luomuruoka, ympäristöystävällinen ruoantuotanto yleistyy ekologisen viljelyn myötä. Kasvisruoan suosio kasvaa, ja kasviproteiinivalmisteet kehittyvät ja tarjoavat vaihtoehtoja lihansyönnille. Proteiinien tuotanto laboratoriossa kehittyy.

Vuonna 2100 ruoan lähituotanto ja sen myynti ovat sulautuneet yhteen muodostaen elämysruokakauppoja: ne ovat kaupparakennuksia, joissa kattopinta-ala hyödynnetään kasvisten viljelyssä energian tuotannon ohella. Ruokakaupat tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden valita ja poimia itse tuoreet satokauden mukaiset vihannekset ja hedelmät. Urbaaneilla alueilla niistä voi myös vuokrata kevät- ja kesäkaudelle oman viljelypalstan. Kaupparakennusten ohella esimerkiksi paikoitustilojen ja voimaloiden seinä- ja kattopinnat on hyödynnetty viljelykäyttöön. Kerrosviljelyn ansiosta kasveja voidaan kasvattaa ilman luonnonvaloa, eikä ruokakasvien saatavuus ole riippuvainen satokausista, saati tuonnista. Viljelylaitoksissa vesi ja ravinteet pysyvät suljetussa kierrossa ja hukkalämpö hyödynnetään.

Ruoan myynti tapahtuu laajasti kotiinkuljetuspalveluilla ruokakauppojen varastoista, joista viedään koteihin kasvis- ja lähituotettua ruokaa. Vaikka prosessoimaton ja luomuruoka ovat merkittävä osa ruoantuotantoa, kasvisproteiini-innovaatiot ja laboratoriossa kasvatettu liha ovat korvanneet eläintuotannon suurimmilta osin vapauttaen pinta-alaa maatalouden käytöstä. Keinoliha valmistetaan tilauksesta ruokakauppojen bioreaktoreissa, ja kuluttaja voi tehdä valintoja makuun ja tekstuuriin liittyen. Jäljelle jääneet eläimiä kasvattavat maatilat toimivat agroekologisessa symbioosissa, jossa eläimet lannoittavat peltoja, tuottavat biokaasua viereiseen laitokseen ja hiiliviljely sitoo hiilidioksidia maaperään.

Kodeissa ja ravintoloissa energiatehokkaat perinteiset säilöntämenetelmät, kuten fermentointi ja maakylmiöt, lisäävät suosiotaan satokausiviljelyn ja ekologisten elintapojen yleistyttyä. Kaupunkikeskustoissa ruoan säilömisen tarve on laskenut kotiinkuljetusten myötä, ja keittiöt ovat muovautuneet yhteisöllisemmiksi tiloiksi kollektiivisten puutarhojen ja kasvihuoneiden yhteyteen. Ilmaston lämmettyä monet nauttivat yrttien ja vihannesten kasvatuksesta asunnon julkisivuissa, parvekkeella tai yhteispihalla vapaa-ajan harrastemuotona tai helpotettuna kodin älyjärjestelmien avustuksella. Myös sieniproteiinin tuotantoa löytyy kotikeittiöiden tasoilla lepäävistä laatikoista, joita ruokitaan kodin biojätteillä.

Yhteisö ja työ

Yhteisön merkitys kasvaa maailmassa, jossa kulutetaan aikaa virtuaalisesti ja useimmat ammatit on automatisoitu. Etätöiden teko on mahdollista mistä vain, joten työyhteisö saattaa koostua ihmisistä, joita tavataan vain etänä. Kohtaamisia tapahtuu myös vapaa-ajalla yhä useammin virtuaalisesti sosiaalisen median seuraajan metaversumin avulla.

Tietotyö yleistyy edelleen manuaalisen työn automatisoituessa ja vähentyessä. Automaatio ohjaa ihmisiä yhä enemmän tietotyön pariin, kun taas 2020-luvun pandemia vapautti tietotyöläiset aiempaa joustavampaan työkulttuuriin, jossa töitä alettiin tehdä etänä ja omassa aikataulussa. Virtuaalinen yhteydenpitoon soveltuva teknologia kehittyy. Yleinen tehdyn työn määrä vähenee ja aikaa vapautuu. Työn merkityksellisyys ja mielekkyys ovat keskeisiä tulevaisuudessa. Työpaikka muuttuu fyysisen sijainnin sijaan virtuaaliyhteisöksi, ja töitä tehdään useista ja vaihtelevista sijainneista. Monet entisajan raskaat fyysiset työt automatisoidaan, ja ihmisen työtehtäväksi muodostuu prosessin säätely, valvonta ja ohjaaminen.

Vuonna 2100 työ ei enää sido paikkaan ja monet ovat valinneet asuinpaikkansa mieltymysten tai harrastusten perusteella. Modernit asuinpalvelut mahdollistavat helpot muutot. Talviurheilija saattaa asua kausittain laskukeskuksissa, kun taas ravintolaintoilija vaihtaa asuinaluetta muutaman kerran vuodessa uusien elämyksien perässä. Perhe- ja asuinyksikköjen monimuotoisuuden lisääntyessä reaaliyhteisö saattaa koostua samanmielisistä ihmisistä tai kavereista, joiden kanssa eläminen sujuu mukavasti. Monia arjen kotitöitä ja tavaroita jaetaan yhteisön kesken, esimerkiksi yhteisen kulkuneuvon tai ruoan laittamisen muodossa. Tiheämmin asutuilla alueilla samoja palveluja voi ulkoistaa, tarvikkeita ja palveluita saa kuljetettua kotiin sovelluksella.

Työpaikat ovat muuttuneet virtuaalisiksi yhteisöiksi. Erilliset toimistorakennukset ovat jääneet historiaan. Julkiset rakennukset ja liikkeet tarjoavat virtuaalipisteitä lähialueen tietotyöläisille, opiskelijoille tai vapaa-ajan käyttöön. Monet tekevät töitä kotoa tai korttelin yhteistiloista. Tieto- ja etätyö ovat yleistyneet laajasti ja samalla myös töiden vaihtelevuus ja lyhytkestoisuus. Lineaarisen työuran sijaan moni tekee töitä projekteittain. Joustava freelance-työ, useampi työ samaan aikaan, elämänmittainen opiskelu ja kehittyminen erilaisten projektien parissa sulauttaa työn, intohimon ja harrastuksen yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi ihmisten elämässä.

Palvelut, harrastukset ja viihde

Kestävä elämäntyyli ohjaa kuluttajien rahavirtoja palveluihin materiaalisten tuotteiden sijaan. Erityisesti hyvinvointia ja kokemuksia tarjoavat palvelut kasvattavat suosiotaan. Yhä useampien tavaroiden hankkiminen korvataan palveluilla: esimerkiksi asumista tarjotaan joustavana palveluna kaupungeissa, jolloin sisustusta ei tarvitse omistaa itse. Vaatteita, harrastusvälineitä ja taidetta saa lainaamoista, ja yksityisautoilun sijaan haluamansa kulkuneuvon voi napata käyttöönsä sovelluksella. Korjauspalvelut, kuten suutarit ja ompelimot, palaavat suosioon, kun tavaroiden elinikää pyritään pidentämään.

Palvelut kulkevat yhä useammin asiakkaan luokse, sillä kaikkea voi tilata sovelluksella. Ravintoloista ja kaupoista annokset, ruoka sekä muut tuotteet kuljetetaan asiakkaille kotiin tai lähistölle noutopisteeseen. Automaattiset kuljetusmuodot, kuten dronet ja robottikuljettimet yleistyvät.

Myös terveydenhuolto mukautuu asuinalueiden eriytyvään kehitykseen, ja terveyspalvelut siirtyvät joustavampaan muotoon. Rokotukset ja muut pienet toimenpiteet kulkeutuvat potilaiden luokse, ja terveystarkastukset sujuvat etäyhteyksillä tai automatisoitujen virtuaalitarkastusten avulla. Hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisevästi, yksilöllisesti modifioidut lääkkeet lennähtävät kotiin kuljetettuina.

Sosiaalisen median ja etätyön luonnollisena jatkumona virtuaalitodellisuus ja virtuaalisissa ympäristöissä vietetyn ajan määrä kasvaa. Metaversumi yhdistää virtuaalitodellisuudet yhdeksi ympäristöksi, jossa pelataan, vietetään aikaa ja sosialisoidaan. Metaversumin ja kulutustottumusten muutoksen myötä kauppakeskukset mukautuvat vähitellen palvelukeskuksiksi, joissa tarjotaan hyvinvointia ja elämyksiä, kohtaamispaikkoja ja kierrätettyjä uusiotuotteita.

Läsnäolo, meditatiivisuus ja luonnossa oleskelu yleistyvät vastauksena tietotyölle ja virtuaalisessa todellisuudessa vietetylle ajalle. Ympäristöt muovautuvat rauhallisiksi, hiljaisiksi ja hyvinvointia edistäviksi, ja turhat ärsykkeet karsitaan pois arjen tasapainottamiseksi.

Kulutustavarat tilataan tyypillisesti suoraan kotiin, joten kauppakeskukset ja kivijalkaliikkeet ovat siirtyneet tarjoamaan uniikkeja vintage- ja antiikkitavaroita. Liikkeiden tilalla on galleriatyylisiä tiloja, joissa harkitun valikoiman tarkastelu on asiakkaalle esteettinen kokemus ja ajanviettotapa. Monet kaupunkikeskustojen liikkeet ovat muovautuneet varsinaisista kauppapaikoista tuotteiden esittely- ja sovitustiloiksi. Samalla vaateteollisuus on siirtynyt teknologisen kehityksen myötä lainaamoista ja sovittamisesta 3D-skannaamiseen ja mittatilauksiin resurssitehokkuuden edistämiseksi. Monissa liikkeissä luodaan tunnelmaa houkuttelevilla kahviloilla, taidenäyttelyillä, konserteilla tai vastaavilla aistielämyksillä. Aito kahvi on tosin vaihtunut laboratoriossa valmistettuun kahviin sademetsien säästämiseksi, kuten moni muukin aiemmin kaukotuontiin perustuva tuote.

Dronet ja muut robottikuljettimet kiitävät katukuvassa itsenäisesti kevyen liikenteen ja sähköautojen seassa sekä kattojen yllä. Ruoka, tavarat, ihmiset ja jopa muuttokuormat siirtyvät automaattisesti kaupungissa. Ihmisen siirtymisen tarve tarvikkeiden tai töiden vuoksi on minimoitu, ja kaupungissa liikutaankin usein vain liikunnan, hyvinvoinnin, inspiraation, lemmikkien sekä sosiaalisten menojen ja tapahtumien vuoksi.

Virtuaalinen ajankäyttö jatkuu tulevaisuudessa ja sosiaalinen media, videopelit sekä työhön käytettävä teknologia muovautuvat immersiiviseksi kokemukseksi. Ihmiseen huomaamattomasti liitettävät älylaitteet, kuten piilolinssit ja kuulokkeet, autentisoivat virtuaalisen todellisuuden kokemusta. Keskustelu, työt ja pelaaminen onnistuu helposti mistä vain.

Kodeissa tavaran määrä vähenee virtuaali- ja lisätyn todellisuuden yleistymisen seurauksena. Varsinkin kertakäyttötuotteet on korvattu virtuaalisilla. Syntymäpäiväjuhlia vietetään samassa tilassa vieraiden kanssa, mutta koristeet ja hauskat juhla-asusteet on toteutettu virtuaalisesti.

Ihmisen hyvinvoinnin tavoittelu on kasvattanut alan suosiota huomattavasti. Ympäristöjen suunnittelussa ihmisten hyvinvointi on otettu vahvemmin huomioon. Värit, kasvit ja niiden tuoksut virkistävät tai rauhoittavat kaupunkitilaa alueiden luonteen mukaan. Reaalitodellisuudesta haetaan virkistystä, sosiaalisia kontakteja ja tunnelmaa. Liikunta, hemmottelu, luontoelämykset, sekä useita aisteja herättelevät kokemukset, kuten taidetta, ravintolaa ja musiikkia yhdistelevät elämykset ovat erityisen suosittuja kulutuksen kohteita.

Liikenne

Uudet kulkuneuvot kulkevat kauemmas vähemmällä. Pienet ja kevyet kaupunkiajoneuvot, ilmataksit ja lähilentokoneet liikkuvat sähköllä, kun raskaampi liikenne ja kaukolennot kulkevat vedyllä.

Pyöräilyn suosio jatkaa kasvuaan ja sen ohella sähkökäyttöiset ja -avusteiset kevyen liikenteen ajoneuvot yleistyvät. Kevyen liikenteen väylät korostuvat kaupunkitilassa. Sähköautot korvaavat fossiilisilla polttoaineilla kulkevat autot. Muutoksen myötä autotiet hiljenevät ja kaupunkien ilmansaasteet vähenevät. Raskasta liikennettä ja lentämistä varten kehitetään fossiilittomia polttoaineita ja vetyajoneuvoja suurten kaukokuljetusten yhä vähentyessä.

Kevyen liikenteen väylät ovat kehittyneet näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa, mikä puolestaan lisää sähköavusteisten pyörien ja skoottereiden käyttöä. Puhtaiden liikkumismuotojen suosiminen on vähentänyt melusaastetta ja päästöjä kaupungeissa. Energia-alan murroksessa yksityisautoilu sähköistyi ennen 2100-lukua. Julkisen liikenteen yhteyksien parantuessa monet ovat siirtyneet kulkemaan julkisilla yhteyksillä tai joustavilla yhteiskäyttöisillä sähköajoneuvoilla. Raskas liikenne on vähentynyt resurssien paikallistuessa, mutta esimerkiksi rakennuselementit siirtyvät työmaalle vetyajokeilla.

Teknologian kehittyessä tieliikenne on automatisoitunut. Automatisaation myötä kuljettajan tarve väheni ja lopulta poistui kokonaan, jolloin julkinen liikenne ja yhteiskäyttöisyys ovat ottaneet tilan liikenteessä yksityisautoilulta. Julkinen liikenne kulkee itsenäisesti reitillään, ja yhteiskäyttöiset robottiautot saapuvat paikalle sovelluksella tilatessa, ja kuljettavat perille automaattisesti. Samalla onnettomuudet ovat vähentyneet huomattavasti.

Lentoliikenne on seurannut kiertotalouden ja uusiutuvan energian trendejä. Fossiilivapaat, jätteistä valmistetut biopolttoaineet vähensivät alkuun lentokoneiden päästöjä ja lyhyet lennot sähköistyvät pienkoneiden osalta lähes yhtä aikaa autokannan sähköistymisen kanssa. Kaukolennot tuottivat päästöjä, ja lähi- ja virtuaalimatkailun suosio kasvoi kaukolentojen kallistuessa. Vetykoneiden tultua markkinoille matkustajat voivat kuitenkin lentää jo lähes päästöttömästi, mutta monet valitsevat virtuaalimatkustelun. Työelämän ja vapaa-ajan murroksen myötä lentomatkat ovat vähentyneet: työmatkat voidaan hoitaa myös virtuaalisesti, ja vapaa-ajan määrän kasvettua monet valitsevat nauttia matkakohteen lisäksi myös itse matkasta esimerkiksi raiteita pitkin, purjehtien tai vaeltaen.

Lähteitä

Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas Viitattu 28.3.2022
https://ilmastotyokalut.fi/ilmastonmuutos-ja-kaupungit/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen

Leinonen (2022) “Sota on globalisaation päätepiste” – ketkä siitä hyötyvät?https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/sota-globalisaation-paatepiste-ketka-siita-hyotyvat

Leskinen (2020) Tieto&Trendit Viitattu 28.3.2022
https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2020/saannollisesti-kotona-tyoskenteleminen-on-kaksinkertaistunut/

Leskinen (2021) Tieto&Trendit Viitattu 28.3.2022
https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/etatyo-yleistyi-eniten-aloilla-ja-alueilla-joilla-sita-ennen-tehtiin-vahiten/#_ftn1

Nordlund (2022) Tulevaisuuden älykkäät biomateriaalit ymmärtävät itse hajota luonnossa
https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/tulevaisuuden-alykkaat-biomateriaalit-ymmartavat-itse-hajota-luonnossa

Sitra n.d. Tulevaisuussanasto. Verkkosivu. Viitattu 28.3.2022
https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/kiertotalous/

Sitra (2017) Kiertotalous Viitattu 28.3.2022
https://media.sitra.fi/2017/02/24032845/sitra_kiertotalous_infografiikka_raportti.pdf

Sitra (2022) Heikot signaalit 2022 – Tarinoita tulevaisuuksista
https://www.sitra.fi/julkaisut/heikot-signaalit-2022/

Sitra (2021) World Circular Economy Forum 2021 Summary report
https://media.sitra.fi/2021/10/28235455/8017-wcef_finalreport_en-1.pdf

Vartiainen (2020) Viitattu 28.3.2022
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/blogi/forthedoers-blogi/vetytalous-tulee-ennemmin-tai-myohemmin

Viero (2020) Diplomityö, Biologian istuttaminen rakennuskulttuuriin
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123562/VieroKatariina.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

Trendejä:

Cara cara collective – tuotteita biojätteestä
https://www.caracaracollective.com/

HS – Ruoan vallankumous
https://dynamic.hs.fi/a/2021/ruokamikrobit/

Aalto-yliopisto – energiapihi puukasvihuone vertikaaliviljelyyn
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/taysin-tiivis-puukasvihuone-voi-mullistaa-vertikaaliviljelyn-niin-suomen-pakkasissa-kuin

Avarrus

Avarrus Arkkitehdit on helsinkiläinen, vuonna 2008 perustettu, kuudentoista hengen arkkitehtitoimisto. Toimistomme visiona on luoda kestävää arkkitehtuuria, joka tuo oivalluksia, käytännöllisyyttä ja laatua asumiseen ja elämiseen. Suunnittelemme niin korjauskohteita kuin uudisrakennuksiakin, vaihdellen kaupunkimittakaavasta pientaloihin ja sisustusarkkitehtuuriin. Intohimomme on parantaa elinympäristöämme projekti kerrallaan. Olemme visioineet kaupunkien tulevaisuutta osana Uusi Kaupunki -kollektiivia vuodesta 2016.

avarrus.fi

...

Muut visiot

... ...

Asunto elämäntavan mukaan

Elämäntyylit, -tilanteet, perheet ja asuntokunnat moninaistuvat. Tulevaisuudessa asumisen ratkaisuja kohdennetaan keskivertoihmisen sijaan erilaisille elämäntavoille. Diversiteetin ja muuntojoustavuuden lisääntyminen asuntokannassa tekee kaupungista resilientin, ihmisiä palvelevan ja yhteisöllisen.

... ...

Resepti hyvään asumiseen

Millainen asuminen tuottaa asukkailleen hyvinvointia, vähentää yksinäisyyttä ja mahdollistaa mielekkään sosiaalisen vuorovaikutuksen, kuitenkin tehden sen ympäristön kantokyvyn ehdoilla. Resepti listaa hyvään tulevaisuuden asumiseen vaadittavat eri ainesosat.

... ...

Seuraava rakentamislaki 

Vuonna 2100 rakennuksia ei voi enää purkaa. Talojen panttimaksut ohjaavat materiaalivirtoja. Rakennusten uutta käyttöä mahdollistavat urbaanit jokamiehenoikeudet sekä dynaamiset kaavajärjestelmät. Laatu ja lisäarvo syntyvät paikallisista ratkaisuista.
JADA Arkkitehtien visiossa on laadittu tulevaisuuden lakikirjaan kymmenen rakentamista ja ympäristöä määrittävää radikaalia pykälää, joilla yhteiskunnan materiaaliset resurssit ja sosiaalinen pääoma saadaan tukemaan toisiaan.

... ...

Periferian renessanssi

Väestö lisääntyy vähenemisen sijaan, maanarvo nousee siellä missä se vielä hetki sitten laski. Kaupungin ja maaseudun rajapintaan syntyy uudenlaisia asuinkeskittymiä, jotka tarjoavat sosiaalisen, omavaraisen ja luonnonläheisen asuinympäristön. Nykyinen hiljaisuus muuttuu huomisen elinvoimaksi.

... ...

Ikuinen kierto

Jätettä ei enää ole olemassa. Esineet ovat osa eläviä järjestelmiä, jotka muuntavat elinympäristöämme ja sen materiaaleja päättymättömissä sykleissä. Bakteerit ja muut muuntautumiskykyiset organismit kehystävät arjen ympäristön.